Äitini äiti, Pelkosenniemen Johanna-mummi, maalasi nuorena kauniin ajatelman ruskealle pahville. Mutkien kautta se joutui minun käsiini jo hieman vaurioituneena. Liimasin ajatelmataulun vanhalle tapetinpalalle ja laitoin kehyksiin. Tapetti koristi vuosikausia makuuhuoneeni seinää lapsuuskodissani, mutta sai vihdoin pari vuotta sitten väistyä uuden tapetin tieltä. Olin ihme kyllä tarpeeksi viisas ottaakseni palan talteen. Tällä taululla on valtavasti tunnearvoa kuten voitte ymmärtää!
