Neulottu tonttutyttö

Tämä tonttutyttö on yksi niitä käsitöitä, joihin itse olen hyvinkin tyytyväinen. Sen jaksoin tehdä huolellisesti ja se kyllä näkyy. Tytön malli ei ole omasta päästäni, mutta en millään muista, mistä sen aikoinaan löysin. Tonttutyttö oli lahja kummitytölleni, mutta on nyt kulkeutunut takaisin minulle.

Pukki kiipeää

Aikoinaan ostin lehden, josta sai leikata askarteluihinsa jouluisia kuvia ja tehdä niistä koristeita. Minä tein muun muassa kuvassa olevan pukkikoristeen. Aika onnistunut mielestäni ja nyt pukki on kiipeillyt ikkunassani jo monena jouluna,

Piparkakkutalo 2014

Alla olevassa kuvassa on kaiken muun ohella ja keskipisteenä tämän jouluinen piparkakkutalo. Ensimmäistä kertaa koristelin talon kunnon pikeerillä. Sellaisen aion aina jatkossakin tehdä, koristelu käy helpommin ja koristeet pysyvät valkoisina. Aika ylpeä olen tuosta keksinnöstäni tehdä kettukarkeista muuri. Ensi vuonna laitan pikeeriä laastiksi "tiilien" väliin.

Hyvää joulua vanhoja kortteja kierrättäen!

Vanhat joulukortit voi uusiokäyttää esimerkiksi näin. Leikataan koritista ympyrä, neliö tai suorakaide ja virkataan koristetta ympärille. Vielä ripustusnauha virkaten ja sitten roikkumaan vaikkapa joulukuuseen. Ohjeen tähän olen löytänyt joskus jostain askartelulehdestä, mutta en yhtään muista mistä. :)

Sydämeeni joulun neulon...

Neuloin jouluisia sydämiä. Piparkakun ruskeaa ja sydämeen sopivaa roosaa... Kiva sydämen malli ja ideoita sydänten koristeluun löytyy kirjasta Sydämellisiä lahjoja neuloen, tekijä on Bente Presterud Rovik.

Vaaleanpunaiselle shampanjalle? Pullo puettuna vol 2

Kun pullon suojuksesta tuli näin hempeä, olisiko parempi laittaa sisälle vaaleanpunaista shampanjaa kuin suunnittelemani glögipullo? Siinäpä tuumittavaa. Tuli ainakin todistettua, että jussikuosistakin saa romanttista aikaan, kun valitsee sopivat värit.

Tyttö ja lintu

Alla kuva muutama vuosi sitten tekemästäni kanavatyöstä, tarvikkeet sain lahjaksi. Suhteeni tähän työhön on kaksijakoinen. Aihe on ehkä hieman liian imelä, vaikka toisaalta kauniskin. Työnä se oli hyvin mielenkiintoinen monien värien ja yksityiskohtien vuoksi. Ei tullut tylsää sitä tehdessä! Valmis taulu koristaa valkeata seinää pitkänomaisessa eteisessä ja sopii kyllä paikalleen hyvin.

Joulutaulu

Tämä tekemäni taulu alkaa lähetä sellaista vintageluomusta, johon itsekin olen tyytyväinen. Jos tuo kuva vielä olisi tullut suoraan... Mutta toisaalta, aina pitää olla parantamisen varaa. :)

Pullo puettuna

Tässäpä oiva tapa tarpeen mukaan pukea tai piilottaa pullo. Suuri Käsityö -lehdestä malli ja lankana Novitan vanha kunnon Seitsemän veljestä. Epätasainen kirjoneule oikein näyttää korostuvan kuvassa, mutta näkyypä ainakin, että on käsin tehty. :) Tuon epätasaisuuden voi halutessaan korjata kostuttamalla neule ja antamalla kuivua. Olisiko tässä hyvä lahjaidea?

Greta ja rakas taulu

Edesmennyt kummitätini Anna Helena teki kanavatyötaulun punaisesta tuvasta ja perunamaasta synnyinkotiini, joka sivu mennen sanoen oli vain pieni mökki mummolani pihalla. Itselläni mökistä on vain vähän muistikuvia eikä muistojakaan paljon muita kuin tämä taulu. Mutta sitä mieleisempi se on. Etsiessäni taululle sopivaa kuvauspaikkaa (kaunista taustaa ja paras valaistus) kokeilin laittaa taulun sängylleni seinän kaunista tapettia vasten. Senpä huomasi Greta-kissa ja päätti tulla kuvaan mukaan. Siispä tällä kertaa blogin kuvastani tuli tämmöinen. :)

Sydämiä ja nostalgiaa

Nappasin kirjasta Sydämellisiä lahjoja neuloen kivan sydämen mallin ja tein erilaisista langoista pari sydäntä. Ne voisi vielä koristella esimerkiksi nauhoin ja napein, mutta katsotaan nyt, tuleeko se tehtyä. Nättejä ovat näinkin. Erilaisista ja erivahvuisista langoista neuloen samalla mallilla saa monenmoisia sydämiä. Sydänten taustalla on jo tyttönä kuolleen tätini neuloma pitsiliina. Se on ruokapöydälläni lasin alla. Yksi parhaista hankinnoistani on ollut koko pöydän peittävä lasilevy, jonka alle voi laittaa vaikka vanhoja liina-aarteita tarvitsematta pelätä, että ne sotkeutuvat pilalle. 

Talviaikaan

Pidän astiakaappini sivulla vaihtuvaa "näyttelyä". Tänään ripustin esille tekemäni kuvakokoelman, joka käy mielestäni joulukoristeesta, mutta voi hyvin olla paikallaan koko talven. Kauniit kuvat ovat Taitopuoti Paperinauhasta, josta tilasin vintagekuvia monta arkkia. Taustat ovat ehtaa kierrätystä eli ne on leikattu kirjakerhosta saamani paketin käärepahvista.

Vintageaskartelua sinistellen

En juuri koskaan ole osannut käyttää sinistä väriä vaatteissa sen paremmin kuin askarteluissakaan. Mutta eilen tehdyissä töissä sitä on kelpo lailla. Korttiin sinistä tuli vahingossa, mutta joulutauluun jo ihan tarkoituksella.

Oveen

Olen jo pitkään ajatellut, että asuntoni oven ulkopuolelle olisi kiva saada jotain roikkumaan. Nyt on sitten ainakin joulun ajaksi asia ratkaistu. Ripustan oveen tekemäni vintagehenkisen joulutaulun.

More cards for Christmas

Luulin tehneeni jo kaikki joulukortit tälle vuodelle, mutta niin vaan inspiraatio iski uudelleen ja tässä on tulos. En tiedä teistä muista, mutta minulle käy usein niin, että kun saan joulukortin valmiiksi, tiedän heti, kenelle sen lähetän. Yleensäkin mietin aina tarkasti, mikä kortti kenellekin on se oikea. En voisi kuvitellakaan, että laitan kortit kasaan ja alan niitä osoitekirjan osoittamassa järjestyksessä kirjoittaa. 

Ylläoleva kortti saa ainakin minut itseni hyvälle tuulelle! Jonkun askartelulehden kylkiäisinä sain jokin aikaa sitten glitteriset kirjaimet ja ajattelin silloin, että noita tuskin tulee käytettyä. Mutta nyt sattuivat käsiini ja nehän olivatkin juuri oikeat tähän korttiin. :) Alla olevassa kortissa puolestaan riittää kiiltoa ja kimallusta toisella tapaa.

Alla yksi harvoista vintagekorteista, joissa on poika. Ihana kuva, sopii joulun salaisuuksiin...

Punainen on joulun väri

Mikä olisikaan raikkaampi väriyhdistelmä jouluna kuin punainen ja valkoinen - sydän ja lumi? Jostain syystä täksi jouluksi tein tavallista enemmän punasävyisiä kortteja.  Tässä kavalkadi:

Sain työkaverilta pelkistettyjä valkoisia korttipohjia. Leikkasin niitä neliöiksi ja yhdistin aina kaksi nauhalla yhdeksi kortiksi. Niistä tuli kivoja! Yllä ja alla pari esimerkkiä näistä korteista.

Melkein aina teen kortteja, joissa on kuva. Alla oleva kortti poikkeaa tästä kaavasta. Siihen sain idean englantilaisesta Papercraft Inspirations -lehdestä. Kätevä tapa käyttää jämäpapereita! Kortissa on toinenkin juju eli englanninkielisen tekstin käyttäminen. Aiemmin olin sitä mieltä, että suomalaisiin joulukortteihin ei sovi muut kuin suomenkieliset tekstit, mutta niinpä olen vain senkin mielipiteen muuttanut. :)

Vintagea ja enkeleitä jouluksi 2014

Eihän näitä kauniita kuvia voi vastustaa. Minä en ainakaan voi! Niinpä tuli tehtyä tänäkin vuonna aika monta joulukorttia vintage- tai enkeliteemalla. Tässä muutama näyte. Harva homma on yhtä nautinnollista kuin joulukorttien teko!

Oh, my lady...

Ladysta lauloi Kenny Rogers aikoinaan, mutta tässä onkin itse asiassa kysymys kahdesta ladysta. Tein pikkuiset tunnelmataulut, kun löysin Tigerista kehykset, jotka ihan vaativat saada esiteltäväkseen jotain kaunista. Taustapaperit otin vanhoista Suomen Kuvalehdistä. Varsinkin tuosta kuparisessa kehyksessä olevasta taulusta tuli mielestäni kiva, kun kuvassa valo ja varjo leikkivät samaan tyyliin kuin kehyksessä.

Muistoja vuosien takaa

Tässä yksi tekemäni käsityö, joka on minulle rakas. Vauvan potkupuku on jo parinkymmenen vuoden takaa, mutta ihan vastikään sain sen käsiini jälleen. Puku on tehty kummityttärelleni ja materiaalina on ikivanha yöpuku, joka puolestaan on saatu kummitädiltä. Kangas on pehmennyt käytössä ihanaksi, joten siitä tuli mitä mukavin vaate vauvalle. Ja kas kummaa, suosikkivaate kesti ja olisi vieläkin käyttökelpoinen, mutta eiköhän sen tehtävä ole nyt olla koristeena. 

Vielä yksi pipo

Tein vielä yhden pipon, vaaleanpunaisen pikku tytölle tarkoitetun. Nyt sitten voi siirtyä jo muihin käsitöihin, sukat seuraavaksi... Jatkan  Novitan 7 veljestä -langoilla, kyllä täytyy sanoa, että niistä löytyy tosi hieno värikirjo!

 

Ole ystävä

 

Viime vuotiseen tapaa osallistuin tänäkin vuonna Taika-lehden ja Koukussa kortteihin -yhteisön järjestämään korttikampanjaan, jonka tarkoituksena on kerätä mahdollisimman paljon itse tehtyjä joulukortteja, joita SPR jakaa yksinäisille vanhuksille ja muille. Kivoja tällaiset kampanjat, jotka eivät kerää rahaa, vaan osallistua voi toisella tavoin. Rahaa antaessa kaihertaa usein jossain sisällä ajatus siitä, meneekö rahallinen avustus sittenkään sinne, minne sen luulee menevän.



Pipotehdas

Ehkä ei nyt ihan sentään tehdas, mutta pari pipoa on tullut tehtyä aikaisemman pipopostauksen jälkeen. Uutena ideana keksin kirjoa silmukoita jäljitellen omistajan nimikirjaimet pipoon. Sopivan koristeellisen kirjainten mallin löysin Kauneimmat joulun käsityöt -lehdestä. Ainakin kummityttärelle on pipo vielä tulossa, vaaleanpunainen tietenkin...

 

Kirjontaa

Jokin vuosi sitten kirjoin lokerikon talouspaperirullille. Ristipistot olivat niin pieniä, että tekeminen oli kovin työlästä. Lopputulos kuitenkin palkitsi aherruksen, niin kuin usein käy. Kauniit ja käytännölliset käsityöt ovat niitä parhaita.

Pipoa pukkaa

Talven ensimmäinen pipo on neulottu Novitan Seitsemän veljestä -langalla ja malli on uudesta Neulo-lehdestä. Hyvä pipo, testattu on! Kuvissa pipo on lapsuuden ajan lempinukkeni Mona-Lisan päässä, mutta istui hyvin omaankin. Tervetuloa talvi!

Vaaleanpunainen

Pari vuotta sitten neuloin itselleni kesämekon. Koskahan laihtuisin niin paljon, että voisin pitää sitä päällä ilman, että vatsa pömpöttää? No, sitä odotellessa mekko saa koristaa kamarin oveani. Huomaa kauniit vanhat puiset henkarit!

Katriina

 

Tässä taulussa oleva kirjankansikuva on itsessäänkin tosi kaunis, mutta minulle sen tekee vielä kauniimmaksi siihen sisältyvät muistot. Katriina-kirja on yksi niitä lapsuudenkodissani olleita kirjoja, jotka ovat jääneet mieleen. Sen siniset kannet tulen muistamaan aina.

 

 

Teuvolle

Tein nostalgisen sinisävyisen taulun tuliaisiksi kaarnalaivoja lapsena rakennelleelle ystävälleni.

Suloista...

Kuva ja kehykset eivät tästä juuri kauniimmiksi voi tulla!

Queen ja Ivan Hlinka... Oi, nuoruus...

Aukeama siskon viiskymppisiksi tehdystä kirjasta. Mahdutin suurimmat nuoruuden idolimme näille kahdelle sivulle. Ei voi kuin huokaista, että oi nuoruus...